maanantai 15. lokakuuta 2012

Tilataan tarve unelle

Jooh, niinhän siinä sitten kävi, että eilinen koomapäivä kostautui ylivilkkaana yönä. Eipä ollut puhettakaan, että olisi päässyt nukkumaan silloin edellisen päivityksen jälkeen heti vaan aamuviiteen asti taisin puuhastella kaikenlaista ennen kuin selvisin nukkumaan. Turha se olisikaan ollut sänkyyn mennä pyörimään kun ei se uni olisi kuitenkaan tullut.

Itselleni tuo nukahtaminen tuppaa monesti olemaan vaikeaa eli minun olisi tärkeä huolehtia, että päivän aikana tulee riittävästi rasitusta, jotta kroppa kaipaa unta. Myös ne ilta rutiinit ovat tärkeitä ja niistä olen luisunut viime aikoina ihan liikaa. Nyt korjataan sekin asia kuntoon! Kone menee jatkossa viimeistään kahdeltatoista kiinni, vaikka olisi mitä tahansa tärkeää kesken ja sen jälkeen rauhoitun hetken aikaa ennen kuin yritänkään mennä sänkyyn.

Optimaalisintahan tuo operaatio olisi tehdä jo paljon aikaisemmin ja nukkumassa pitäisi olla 22-23 aikoihin viimeistään. Itselläni vaan nuo viikonlopun baarihommat valvottaa minua ja uskon, että rytmi on hyvä pitää kutakuinkin samana ympäri viikon. Kyllähän sitä silloin joskus tuli heitettyä aina rytmi ihan toisin päin viikonlopun ja viikon välillä, mutta liekö nykyään jo ikä painaa kun enää ei samalla tavalla jaksa.

Tänään olenkin pitänyt huolen, ettei turhaa jumittelua ole ollut. 4 tunnin unien jälkeen normaalit aamutoimet, siitä Pole Academylle palaveriin, sieltä sitten poliisiasemalle nappaamaan uusi passi, siitä sitten suoraan kauppaan. Kotona valmistin ruoat heti ja pussitin sopiviksi annoksiksi, tiskasin, pesin pyykkiä ja muutenki järjestelin tavaroita. Siitä sitten pitikin lähteä jo voimisteluhallille töihin ja treeneihin.

Treeneissä oli pientä kehitystä havaittavissa. Kässäri pysyi ehkä semmosen 3-4 sekuntia pystyssä omillaan (joskin avustettuna taas haki ensin sen asennon). Jollekin toiselle tuo ei olis mikään saavutus, mutta itselleni se on. Luo kummasti uskoa siihen tekemiseen, kun edes sekunnin pidempään pysyy kuin aiemmin. Kieppi (matalalla) rekillä onnistui tänään peräti kaksi kertaa eli jonkun asian sitä on oivaltanut siinäkin. Arabialainen tuntuu todella haastavalta ja heilunta nojapuilla on pelottava ja sen takia sen tekeminen tuntuu ja varmaan näyttääkin ihan säälittävältä vielä. Vaikeemmat liikkeet otan haasteena itselleni ja koen, että juuri niitä nimenomaan pitääkin treenata!

Toivottavasti se uni tulee tänään suosiolla kylään, ainakin olen tänään parhaani tehnyt sen kutsumiseksi.

Tässä loppukevennyksenä elämäni ensimmäinen tankovideo :D Onneksi noista ajoista on kehitytty PALJON!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti