Hiusten tuunausta ja bussissa istumista

Aamulla hoidin normaalit aamutoimet ja keittelin parin päivän riisisatsit valmiiksi ja sen jälkeen suuntasin nokan kohti The Gift of Stylea (nettisivut on nyt avattu jälleen). Niinhän siinä sitten kävi, että mieli muuttui hieman. Alunperin ajattelin, että latvat olisit tummennettu oman värin tummudelle, mutta enhän mä tästä vaaleasta kuitenkaan viitsinyt luopua. En mä kuitenkaan kovin pitkään olisi ollut tyytyväinen siihen vähän tummempaan lookkiin, sillä mulla pitää olla joko ihan mustat hiukset tai sitten vaaleet jos meinaan hiuksissani viihtyä. Siltä väliltä ei vaan oikein oo mun juttu.

Luonnollisella linjalla kuitenkin pysyttiin ja laitettiin vain vaaleita raitoja tänne oman sekaan. Mullahan siis tyvikasvu oli jo pitkä eli tuossa kuvassa näkyykin hyvin kuinka pitkälle oma väri oli jo päässyt kasvamaan. Suunnittelin jo välissä, että kasvatan kokonaan oman värin, mutta nyt tuo harmaus sitten 

kuitenkin rupesi tökkimään. Raidat tehtiin perinteisen blonderin sijasta vaalentavalla värillä, jolla samalla taitettiin keltaisuutta pois. Latvoista lähti melko reippaasti kuivia pois. Olen kyllä äärettömän tyytyväinen taas lopputulokseen. Raidat pehmensi tuota eroa just sopivasti eli kirkasti yleisilmettä jättäen kuitenkin hyvin luonnollisen fiiliksen. Kiitokset siis Lenalle jälleen hyvästä työstä!

Nyt taas tekee mieli koko ajan hypistellä hiuksia ja jokaisesta peilistä tulee aina vilkuiltua, että miltäs se nyt näyttääkään, vaikkei mitään radikaalia muutosta tapahtunutkaan. Kummasti sitä on rauhoittunut hiusten suhteen kun joskus vuosia sitten tuntui, että joka kuukausi piti saada joku radikaali muutos aikaiseksi. Milloin vedettiin blondista mustaksi ja milloin pitkästä lyhyeksi ja toisinpäin.

Hiusten tuunauksen jälkeen ehdin piipahtamaan kotona ja sen jälkeen suuntasinkin bussiin sillä voimisteluohjaukset oli alkamassa. Bussi lähti ajoissa liikkeelle, mutta heti alkutaipaleella vauhti hidastui huomattavasti. Bussin reitillä oli ilmeisesti tapahtunut 10 auton ketjukolari, jonka takia liikenne lähinnä seisoi pitkän aikaa. Kello vaan tikitti koko ajan siinä vaiheessa alkoi iskemään paniikki kun tajusi, että normaalisti olisi jo perillä, mutta edelleen sitä vaan seisotaan muiden autojen seassa.

Yritin kovasti soittaa työporukalle, mutta en saanut ketään kiinni. Huomasin stressikäyrän nousevan ja sydänkin rupesi tykyttämään ihan eri tavalla. Turhaahan tuo stressaaminen sinällään oli kun mitään en olisi voinut tehdä. Jotenkin sitä vaan on niin tunnollinen töiden suhteen, että tuntui todella pahalta olla myöhässä etenkään kun en kenellekkään saanut edes ilmoitettua siitä. Ei siinä auttanut muu kuin koittaa hokea itselle, ettei maailma kaadu tähänkään asiaan :D Tunti tuli siis istuttua bussissa kun normaalisti tuo matka olisi taittunut noin 25 minuutissa.

Takaisinpäin tullessa sentään ei tullut ongelmia matka varrelle, sillä minulla on keskiviikkoisin melko kiireinen siirtyminen voimisteluhallilta Pole Academylle. Ensin rääkkäsin oppilaita Fit2Pole tunnilla, ei kuulemma ollut kaukana oksentaminenkaan :D Kunnon tehotreeniä siis! Sain vieläkin kommentteja edellisen viikon jalkarääkistä, että oli sekin mennyt perille tehokkaasti. Päivän viimeisenä tuntina olikin sitten 2-tason tankotekniikkatunti. Sillä tunnilla oli kyllä yllättävän paljon porukkaa siihen nähden, että syyslomat on käynnissä. Hyvä tekemisen meiniki oli porukalla päällä.

Tässä muuten Hannan näyte eiliseltä tunnilta:

Ballerina

Kellokin on näköjään jo vaikka mitä! Kohta menee kone kiinni ja iltarutiinit käynnistyy. Oikein makoisia unia vaan kaikille kun menette seuraavan kerran nukkumaan =)