Kehitystä tapahtuu!

Voimistelutreenit on taas sujuneet huomattavasti paremmin kun olen malttanut antaa kropalle myös lepoa. Nyt on muutamalla kerralla huomannut selkeää kehitystä monessa asiassa. Pelko ei tule niin voimakkaasti esiin kuin ennen ja vaikka en olisi viikkoon käsien päällä, tuntuu että voin jatkaa siitä pisteestä eteenpäin mihin viimeksi on jääty. Ennen tulokset olisivat ehtineet jo nollantua tuossa viikossa ja käsien päälle meneminen olisi ollut taas yhtä kauheaa kun ensimmäisellä kerralla.

Taidot myös karttuvat silminnähtävästi kerta kerralta. Viime viikolla esimerkiksi sain nostettua ja pidettyä hetken päälläseisonnan sekä kerän, että straddlen kautta nostettua. Silloin ei vielä onnistunut jalkojen pitäminen etuspagaattiasennossa, vaan lantio kippasi aina liikaa jompaan kumpaan suuntaan. Jalat suorana pysyin tosiaan hetken, mutta huojuminen pakotti aina tulemaan alas. Eilen taas perus päälläseisonta pysyi huomattavasti vakaampana ja päätin itse milloin tulen alas. Asento pysyi hyvin hallinnassa vaikka jalat olivat etuspagaatissa eli selkeää kehitystä oli tuossa. Jospa sitä seuraavalla kerralla pystyisi jo siirtämään jalkoja eri asentoihin hallitusti.

Eilisissä treeneissä myös opin tuntemaan miltä tuntuu kun oikeasti työntää käsillä lattiaa vasten käsilläseisonnassa. Nyt alkaa pikkuhiljaa tuntumaan ihan realistiselta se tavoite, että joskus pystyn seisomaan käsieni päällä ilman tukea. Aikaahan tuohon varmasti tulee kulumaan, mutta mihinkäs tässä olisi kiire.

Olen kyllä ollut erittäin tyytyväinen tuohon voimisteluvalmennukseen. Valmentaja puskee minua epämukavuusalueelle jatkuvasti, jotta kehitystä tapahtuu, mutta huolehtii myös onnistumisen tunteen hankkimisessa, jotta motivaatio säilyy.

Ohessa pari sirkuskuvaa, vaikkei ne tähän postaukseen liitykään =)